Vauva on selällään sitterissäkin!

Estävätkö  huoli turvallisuudesta ja runsas istuimissa vietetty aika vauvaa harjoittelemasta normaaliin  kehitykseen tarvittavia valmiuksia? 

Työssäni lasten toimintaterapeuttina arvioin leikki- ja kouluikäisten lasten valmiuksia ja taitoja. Arvioinnissa tutkitaan, johtuvatko esim. keskitymisessä, oppimisessa  tai hieno- ja karkeamotorisissa taidoissa näkyvät arjen haasteet aistitiedon käsittelyn ongelmista. Usein käyttäytymisen ja oppimisen tasolla näkyvien haasteiden taustalta löytyykin selviä kehoaistimusten käsittelyn ongelmia, jotka selittävät esimerkiksi sen, miksi lapsen on vaikea suoriutua kynätehtävistä ikätasoisesti.
Normaalikehityksessä aistitiedon käsittelyn ja kehonhahmottamisen valmiudet muodostuvat ja vahvistuvat lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen opetellessa liikuttamaan ja käyttämään  kehoaan. Nämä valmiudet voivat kehittyä hyviksi vain lapsen oman aktiivisen toiminnan ja runsaan itseohjautuvan harjoittelun myötä. Vauvavaiheen kokemukset siis luovat perustan lapsen myöhemmälle  sensomotoristen  taitojen kehittymiselle. 

Usein käyttäytymisen ja oppimisen tasolla näkyvien haasteiden taustalta löytyy selviä kehoaistimusten käsittelyn ongelmia, 

Nykyvauvan vanhempien ollessa pieniä, asiantuntijat suosittelivat nukuttamaan vauvaa vatsallaan. Vatsallaan nukuttamista suositeltiin, koska sen tiedettiin ehkäisevän mm. vatsavaivoja, pulauttamisen aiheuttamaa tukehtumista ja takaraivon muovautumista litteäksi. Vatsalla nukuttamisen hyödyksi mainittiin myös vauvan pään hallinnan ja normaalin motorisen kehityksen tukeminen.

Nyt käytössä oleva virallinen suositus ohjaa nukuttamaan pientä lasta selinmakuulla. Ohje perustuu kätkytkuolematutkimuksiin, joiden mukaan selällään nukkuvien lasten riski kätkytkuolemaan oli pienin. Suomessa vuonna 2016 syntyneistä lapsista kätkytkuolemaan kuoli 0,015% (THL).

Nyt käytössä oleva virallinen suositus ohjaa nukuttamaan pientä lasta selinmakuulla.  

Tämä tutkimustieto ja siihen perustuva ohjeistus saattaa olla taustasyynä siihen, että nykyvauvaa pyritään pitämään selinmakuuasennossa mahdollisimman paljon myös silloin kun hän on hereillä. Sängyssä tai vaunuissa vietetyn uniajan lisäksi vauvat ovat selinmakuuasennossa myös turvakaukalossa, sitterissä, lattialla, hoitopöydällä, koliikkikeinussa jne. ja useimmiten myös sylissä. Erilaiset vauvoille tarkoitetut istuimet ja tuet kuuluvat useimpien vauvaperheiden perusvarustukseen ja niiden valikoima markkinoilla on kasvava.

Lasten sensomotoriseen kehitykseen perehtyneet asiantuntijaterapeutit eri puolilla maailmaa ovat kuitenkin entistä huolestuneempia siitä, miten haitallisesti vauvojen liiallinen istuimissa selällään pitäminen vaikuttaa lasten kehitykseen. Vauvoilla näyttää olevan yhä vähemmän tilaisuuksia harjoitella kehitykselleen välttämättömiä valmiuksia. Englanninkielisissä lähteissä ongelmaa kutsutaan nimellä Container Baby Syndrome (CBC).

Kun vauva viettää paljon aikaa selinmakuulla tuettuna, hänen mahdollisuutensa normaaliin kehitykseen tarvittavaan monipuoliseen kehon hallinnan ja kehon hahmotuksen harjoitteluun jäävät vähäisiksi. Vauva saattaa alkaa kokea vatsallaan olemisen epämiellyttävänä  ja vastustaa tilanteita, joissa valmiuksien harjoittelu olisi mahdollista. Vaikka lapsi saavuttaa kehitykselliset virstanpylväät ( oppii istumaan, seisomaan ja kävelemään), varhaiskehityksessä vähiin jäänyt tai yksipuolinen harjoittelu voi näkyä myöhemmin laaja-alaisesti puutteina oppimisen taustalla olevissa sensomotorisissa perusvalmiuksissa. Mm. tasapainonhallintaan, kehonpuolien väliseen koordinaatioon, kätisyyden vakiintumiseen, hahmottamiseen, motoriseen ohjailuun, keskittymiseen sekä silmän ja käden yhteistyöhön liittyvät haasteet leikki-iässä tai koulussa voivat olla seurausta siitä, että tarvittavat valmiudet eivät ole vahvistuneet riittävästi vauvavaiheessa.

Kun vauva viettää paljon aikaa selinmakuulla tuettuna, hänen mahdollisuutensa normaaliin kehitykseen tarvittavaan monipuoliseen kehon hallinnan ja kehon hahmotuksen harjoitteluun rajoittuvat. 

Lapsen sensomotorista kehitystä on melko helppoa tukea arjen hoito- ja käsittelytilanteissa.
Esim. lapsen kääntäminen hieman kyljelleen ennen nostamista selinmakuulta syliin aktivoi pään hallinnan ja katseen kohdistamisen kehittymistä. Se helpottaa myös totuttelua vatsamakuulla olemiseen. Kehitystä tukeva käsittely aktivoi lapsen keskushermostossa jo valmiina olevaa normaalin kehityksen mallia. Valmiuksien vahvistamisella helpotetaan taitojen kehittymistä.
Liiallinen istuimien käyttäminen estää lapsen luontaista pyrkimystä harjoitella kehitysvaiheen mukaisia taitoja ja vähentää harjoitteluun tarvittavaa aikaa. Se myös totuttaa vauvan tietyille aistikokemuksille, jolloin kehityksen kannalta tärkeät aistikokemukset saattavat alkaa tuntua vauvasta epämiellyttäviltä.

 lapsen kääntäminen hieman kyljelleen ennen nostamista selinmakuulta syliin aktivoi pään hallinnan ja katseen kohdistamisen kehittymistä 

Vauvan normaalin motorisen kehityksen paras asiantuntija-ammattilainen on lapsiin erikoistunut fysioterapeutti. Varmin tae fysioterapeutin erikoisosaamisesta on NDT-Bobath vauvaterapeutin pätevyys. Ammattitaitoinen terapeutti osaa antaa arjessa  toteutettavia ja yksilöllisiä ohjeita vauvan motoriikan tukemiseen. Jo muutamalla tapaamiskerralla voi olla vaikutusta siihen, miten lapsen motoriset valmiudet pääsevät kehittymään jatkossa.

-Leila

Seuraavat käsittelyohjeet on toteutettu yhteistyössä Fysioterapeutti, NDT-Bobath vauvaterapeutti Liisa Myllykylän kanssa: